Esteettömyys ja saavutettavuus
Tälle sivulle on koottu tietoa saavutettavuudesta ja hyödyllisiä linkkejä muille sivuille. Sivu on tarkoitettu niin kunnallisille, kuin toisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajille tueksi oman organisaation saavutettavuuden kehittämiseen.
Mitä ovat esteettömyys ja saavutettavuus?
Saavutettavuudella tarkoitetaan erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomioimista tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa. Saavutettavuutta kehitettäessä otetaan huomioon erilaiset vähemmistöt, kuten vammais-, kieli- ja kulttuurivähemmistöt, mutta myös yhtälailla kenet tahansa iän ja elämäntilanteen, sukupuolen tai kiinnostuksen kohteiden näkökulmasta; hyvä saavutettavuus parantaa kaikkien osallistumismahdollisuuksia.
Saavutettavuuden rinnalla käytetään käsitettä esteettömyys, jolla yleensä viitataan fyysiseen ympäristöön. Rakennusten suunnittelussa ja muokkaamisessa esim. pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuvien huomioiminen on esteettömyyttä. Samoin mahdollisuudet lainata ja käyttää erilaisia apuvälineitä (induktiosilmukka, lainattavat lasten rattaat, lukulasit tms.) poistaa esteitä.
Esteettömän fyysisen ympäristön ja apuvälineiden lisäksi saavutettavuus käsitteen alle mahtuu mm. erilaisia yleisöjä kiinnostavat sisällöt, moniaististen kokemusten ja elämysten tarjonta, selkeät opastukset, hyvä tiedottaminen, hinnoittelu, päätöksenteon avoimuus ja myönteinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen erilaisiin ihmisiin.
Miksi huolehtia saavutettavuudesta?
Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Sekä erilaiset kansainväliset sopimukset ja julistukset (kuten esim. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus), että Suomen perustuslaki edellyttävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja kieltävät syrjinnän. Palvelujen ja tuotteiden saattaminen kaikenlaisten ihmisten ulottuville on osa yhdenvertaista kohtelua ja hyvää asiakaspalvelua. Mahdollisimman suuresta joukosta tyytyväisiä asiakkaita hyötyy luonnollisesti myös palvelun tuottaja itse.
Kuinka kehittää saavutettavuutta?
Saavutettavuuden kehittäminen kannattaa aloittaa kartoittamalla oman kohteen/palvelun saavutettavuuden nykytila. Kartoituksen perusteella voidaan laatia konkreettinen saavutettavuussuunnitelma, jossa määritellään saavutettavuustavoitteet ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Suuremmat muutokset kannattaa laittaa pidemmän aikavälin suunnitelmiin ja ajoittaa esimerkiksi peruskorjausten yhteyteen, mutta myös pienillä muutoksilla voi saada aikaan huomattavan muutoksen parempaan.
Saavutettavuudesta on myös muistettava tiedottaa niin paikan päällä, kuin painetuissa esitteissä ja internet-sivuilla. Saavutettavuudesta tiedottamisessa on hyvä käyttää kansainvälisiä symbolikuvia, joita on vapaasti ladattavissa esimerkiksi Kulttuuria kaikille -sivuston symbolipankista. Hyvään tiedottamiseen kuuluu myös saavutettavuuden puutteista kertominen; etukäteen tiedettynä hissin, esteettömän WC:n tms. puuttuminen on pienempi pettymys, kuin huomata asia vasta paikan päällä.
Tärkeää on, että erilaisten asiakasryhmien huomioiminen on kattavaa aina tiedottamisesta paikalle saapumiseen, siellä oleskeluun ja poistumiseen; pyörätuolipaikka katsomossa on hyödyllisimmillään kun pyörätuolilla liikkuvat henkilöt on huomioitu muutoinkin (mm. vammaispysäköintipaikka, esteetön WC, tarvittaessa hissi, ramppi jne.).
Kulttuurikeskus Poleenin_saavutettavuuskartoitus_2010.pdf
www.pieksamaki.fi saavutettavuusseloste
Apua saavutettavuuden kehittämiseen:
Kulttuuria kaikille -palvelu
Kulttuuria kaikille -palvelu on valtakunnallinen kulttuuripalveluiden kehittämishanke, jonka verkkosivuilla on kattavasti tietoa ja ohjeita saavutettavuuden kehittämiseen alan työntekijöille.
Vaikka palvelu on kohdistettu erityisesti kulttuurialoille, sen ohjeet ovat sovellettavissa myös muille palvelualoille.
Näkövammaisten kulttuuripalvelu
Kehitysvammaliiton sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä
Opetus- ja kulttuuriministeriön Monikulttuurisuus ja kulttuurin saavutettavuus -sivu
https://minedu.fi/kulttuurin-saavutettavuus
Erityisryhmien palveluja ja yhteistyötahoja:
Varkauden vammaispalvelut
https://www.varkaus.fi/hyvinvointi-ja-terveys/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut
Pieksämäen Neuvokas toimintakeskus
Vapaaehtoistyön organisointi-, kehittämis- ja koulutuskeskus
Varkauden Vammel ry.
Vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistyöelin
BOVALLIUS-ammattiopisto toimii ammatillisen erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Toiminnan tavoitteena on kehittää ammatillista erityisopetusta, tarjota osaamista muille oppilaitoksille ja organisaatioille koulutusten ja konsultaatioiden muodossa. www.bovallius.fi
KESKI-SAVON HOIVAKEHITYS RY
Pieksämäellä vuodesta 1999 alkaen toiminut sosiaalipsykiatrinen yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden sosiaalisia taitoja, elämänlaatua, asumisolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa. www.hoivakehitys.fi
VAALIJALAn kuntayhtymä:
Kehitysvammaisten erityispalveluja, asiantuntijapalveluja, vammaisten asumispalveluja, työtoimintaa vajaakuntoisille, peruskouluopetusta vaikeimmin vammaisille, autistisille sekä psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, jatko-opetusta nuorille kehitysvammaisille ja muita sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä työtoiminnan erityispalveluja jäsenkuntien tarpeiden mukaan. www.vaalijala.fi
SAVAS Savon Vammaisasuntosäätiö rakentaa ja ylläpitää erityisryhmien asumis- ja päivätoimintapalveluita Savossa. www.savas.fi