Aloitimme kesätyöntekijöiden haastatteluiden pohjalta Ei mikä tahansa kesätyöpaikka –artikkelisarjan, jonka ensimmäisen artikkelin voit lukea tästä.

Seuraavana vuorossa ovat Aino, joka työskenteli kesänuokkarilla sekä Anssi, joka puolestaan oli kesätöissä ruokapalveluissa.

---

Kesätyökokemus vahvisti ajatusta tulevaisuuden haaveammatista

Aino on 16-vuotias positiivinen nuori, joka oli löytänyt kipinän tulevaisuuden alaansa kesätöistä.

”Haluan ehdottomasti joskus olla lasten kanssa tekemisissä työn parissa! Olen miettinyt kahden ammatin välillä. Haluan ryhtyä lukion jälkeen alakoulun opettajaksi tai sitten avustajaksi pienryhmään!”, Aino kuvaili innostuneesti.

Aino oli nähnyt seinälle ripustetun kesänuokkarin esitteen.

”Päätin tarttua tilaisuuteen ja kysyä yhteyshenkilöltä asiaa. Sain lopulta kutsun haastatteluun ja pääsin tänne töihin. Ihan parasta!”

Työ on liittynyt vahvasti Ainon haaveammattiin, mutta parasta olivat myös mukavat työkaverit. Myös lapsien hyvä fiilis ja hymy tarttuivat, mikä paransi päiviä huimasti.

Haastavana Aino piti välillä lasten keskinäisten riitojen selvittämistä ja kaikkien huomiointia ryhmässä.

”Haluaisin, että kaikilla olisi ystävä ja kaikkien luona pitää käydä, sillä kukaan ei saa jäädä yksin tai ilman huomiota mielestäni. Haluan kaikilla olevan kivaa koko ajan!”, totesi Aino empaattisesti.

Aino kuvaili haastattelussa myös työpäivänsä kulkua.

”Aamulla tulen klo 7.45, otamme lapset vastaan ja aloitamme nimenhuudolla. Sitten siirrytään ulkoilemaan, jonka jälkeen lapset viedään syömään, leikitään heidän kanssa hetki, jonka jälkeen on ihana lepohetki. Kuunnellaan patjoilla äänikirjaa pimeässä. Sitten taas ulos, välipalalle ja leikkimään!”

Työ opetti, mitä oikea työnteko on

Anssi on 16-vuotias, juuri ammattikoulussa metsäteollisuusalalla aloittanut todella ystävällinen ja reipas nuori Pieksämäeltä. Anssia haastateltiin jälkikäteen, kun kesätöissä ahkerointi oli jo suoritettu.

Hän toimi ruokapalvelussa neljä viikkoa ja piti työstään sanojensa mukaan valtavasti.

”Ala alkoi kiinnostaa, kun oppi kaikki kikat ja aikataulun työhön liittyen”, kertoi hän haastattelussa reippaasti.

Anssin mielestä oli mukava herätä aina töihin, kun tiesi että vastassa odotti todella mukavia työkavereita.

Työpaikasta jäi hyviä muistoja. Ihmiset olivat positiivisia ja auttavia koko ajan.

”Pystyin aina kysymään apua, jos en osannut tai tietänyt, mitä tehdä!”

Mieleen hänelle jäi kuitenkin parhaiten työn määrä tiskaamisessa, siinä näki oikeasti, että kuinka paljon astioita täytyy tiskata radalla.

”Ei se kuitenkaan raskasta ollut, sellaista sopivaa ja kivaa duunia”, kuvaili Anssi työtänsä.

Anssille tämä työpaikka oli ensimmäinen kesätyö, jossa hän on ollut. Hänen sanojensa mukaan tämä työ opetti oikein kunnolla mitä oikea työnteko on. Aivan huippua, että Pieksämäen kaupunki mahdollistaa tällaista nuorille!

”Työssä ei mikään ollut haastavaa oikeastaan loppujen lopuksi. Kun kaiken oli oppinut, niin hommat alkoivat rullata oikein kunnolla”

”Välillä tietty piti kysyä vähä kokeneemmalta, miten asiat hoituvat, mutta eipä siinä muuta haastetta ollut”, lisäsi Anssi vielä edelliseen.

Hän kertoi työn olleen hänelle hyvin mielenkiintoista, muttei oikein ole vielä päättänyt, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

Työpäivät hurisivat todella nopeasti ohi, ikään kuin huomaamatta.