Valtuustokausi huipentui 28.6. pidettyyn viimeiseen valtuuston kokoukseen. Äänin 21 – 13 valtuusto päätti jättää pöydälle Pieksämäen kaupungin osallistumisen Itärata-hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen. Tavallisesti pöydälle jättämispäätös tarkoittaa sitä, että asia tulee valtuuston uudelleen päätettäväksi. Tässä tapauksessa mahdollisuus uuteen käsittelyyn ei ole Pieksämäen kaupungin ratkaisuvallassa. Siitä päättävät muut tahot. Pöydälle jättämisesitys tehtiin muodossa ”annetaan kaupunginhallituksen uudelleen valmisteltavaksi”.

Itärata-hankeyhtiöön liittymistä ja sen rahoittamista on valmisteltu laaja-alaisesti Itä-Suomen kuntien ja Väyläviraston yhteisissä neuvotteluissa. Yhtiön perustamisasiakirjojen pohjana ovat olleet kahden muun ratayhtiön – Suomi-radan ja Turun tunnin -radan perustamisessa syntyneet asiakirjat. Valmistelussa on ollut käytettävissä lisäksi laaja asiantuntijajoukko. Valmisteluun ovat voineet vaikuttaa myös Itärata-hankkeeseen osallistuneet 25 kuntaa. 24 kunnalle ja kaupungille asian valmistelu kelpasi. Näiden kuntien ja kaupunkien valtuustot ovat päättäneet osallistua Itärata-hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen. Vain Pieksämäellä asia tuntuu vaativan uudelleen valmistelua.

Valtuuston päätöksen valossa on helppo ymmärtää, että valtuustokauden aikana on useampaan otteeseen esitetty väitteitä huonosta valmistelusta tai ainakin käsittelyn kiireellisestä aikataulusta. Samalla, kun vaadittiin asian uudelleen valmistelua, moitittiin myös Itärata-hankeyhtiön kiireistä aikataulua. Periaatepäätöksen hankeyhtiöön liittymisestä ja sen rahoittamisesta teki kaupunginhallitus 30.8.2020. Aikaa periaatepäätöksestä lopulliseen päätökseen kului siis kymmenen kuukautta. Asioita vähänkään seuraavalle päätöksentekijälle olisi pitänyt olla myös selvää, että Itärata-hankeyhtiön perustamista tavoitellaan samassa aikataulussa kahden muun hankeyhtiön kanssa. Suomi-rata ja Turun tunnin radan hankeyhtiöt on jo perustettu. Itäradan osalta kuntien yhteisissä neuvotteluissa päätökset sovittiin tehtävän 30.6.2021 mennessä. Näin myös on tapahtunut muissa kunnissa paitsi Pieksämäellä.

Yritykset ja elinkeinoelämä hyötyvät nopeista yhteyksistä

Valtuuston enemmistön mielestä rautateiden risteysaseman ympärille syntynyt ja kehittynyt kaupunki ei hyödy hankkeesta. Itä-Suomen 24 muussa kunnassa ja kaupungissa, alueen maakuntaliitoissa, yrittäjäjärjestöissä ja kauppakamareissa tulevaisuushankkeen on nähty olevan merkittävä kilpailutekijä. Yritykset ja elinkeinoelämä hyötyvät nopeista yhteyksistä kansainväliselle lentokentälle, pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Nopeat, hiilineutraalit raideyhteydet hyödyttävät työvoiman liikkuvuutta ja edesauttavat asukkaiden sijoittumista Itä-Suomeen.

Valtuutettujen enemmistö oli sitä mieltä, että hanke hyödyttää vain Kouvolaa ja sen eteläpuolella sijaitsevia alueita. Myös Pieksämäen maksuosuus on heidän mukaansa liian suuri. Asia on nähty toisin mm. Lappeenrannassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa Imatralla, Varkaudessa, Kajaanissa ja Iisalmessa. Kyseiset kaupungit sijaitsevat Kouvolan pohjoispuolella. Ne ovat silti sitoutuneet Itärata-hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen.

Rahoitusosuus linjassa muiden kaupunkien kanssa

Pieksämäen rahoitusosuus, 1,7 milj. euroa, on linjassa muiden radanvarsi kaupunkien osuuksien kanssa. Esimerkiksi Varkauden rahoitusosuus on 1,5 M€, Kajaanin 1,4 M€ ja Iisalmen 1,3 M€. Kaupunkien rahoitusosuuksissa on huomioitu kunkin kaupungin saavutettavuushyöty ja asukasluku. Poikkeus on Helsinki, joka on rahoittamassa myös Suomi-rataa ja Turun tunnin-rataa yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi Helsinki on tehnyt päätöksen rahoittaa Itäradan suunnitteluhanketta neljällä miljoonalla eurolla.

1,7 miljoonan euron Pieksämäen rahoitusosuus on enimmäismäärä, johon kaupunki olisi päätöksellään sitoutunut. Jos kustannukset kasvavat, ei kaupungille voida lähettää laskua ylimenevistä kustannuksista. Itäradan suunnittelu kestää arviolta yhdeksän vuotta. Suurimmat kustannukset ajoittuvat hankevuosille 6 – 8.

Jos kaupungin 1,7 milj. euron kustannus jaetaan tasan suunnittelukaudelle, on kaupungin investointi noin 189 000 euroa vuodessa. Kaupungin investoinnit aiotaan suurten kouluinvestointien jälkeen pitää lähivuosina enintään vuotuisten poistojen suuruisena eli n. 6 miljoonassa eurossa. Satsaus tulevaisuuden parempiin raideyhteyksiin ei lohkaise kohtuutonta osuutta kaupungin investointivarasta. Itäratahankkeessa Pieksämäen rahoitusosuus sekä hankkeeseen mahdollisesti sisältyvät riskit ovat hallittavissa.

Rakentamiseen ei vielä ole sitouduttu

Vääriä käsityksiä on jostain syystä myös radan investointikustannuksista. Valmistelutekstistä ja asiakirjoista selviää, että tehtävällä päätöksellä yksikään kaupunki ei sitoudu radan rakentamisen rahoittamiseen. Investointikustannusten selvittyä rahoitusmahdollisuudet, kuten EU-rahoitus, selvitetään erikseen. Euroopan raideyhteyksien rakentamisessa EU-rahoitusta on osattu hyödyntää huomattavasti Suomea paremmin.

Raideinvestointia vastustettiin valtuustossa myös siksi, että junavuoroja on vähennetty. Kaupunkina olemme vaikuttaneet osaltaan vuorotarjonnan säilymiseen. On myös hyvä muistaa, että Pieksämäen aseman liikennemäärät ovat jo nyt saavuttaneet vuoden 2050 ennustetason. Hallituksen hiilineutraalisuustavoitteet tulevat painottamaan joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä. Mitä paremmassa kunnossa raiteet ovat ja mitä nopeammalla kalustolla niillä pystytään liikennöimään, sitä parempana vuorotarjonta raiteilla säilyy ja kehittyy.

Raideliikenteen rahoitus kuuluu kuntien toimialaan

Valtuuston puheenvuoroissa esitettiin myös rahoitusosuuden käyttämistä suoriin yritystukiin, joilla saataisiin tehokkaammat työllisyysvaikutukset. Myös epäiltiin sitä, kuuluuko raideliikenteen rahoitus ollenkaan kuntien toimialaan. Valtiontukisääntely, joka myös kuntia koskee, kieltää suorat yritystuet, ei liikenneinfrahankkeita. Niillä kun parannetaan yritysten ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Se nimenomaisesti kuuluu kuntien toimialaan.

Suuret liikenneinfrahankkeet eivät enää käynnisty pelkästään valtion rahoituksella. Kunnat ja alueet, jotka sitä jäävät odottamaan, ajautuvat sivuraiteille. Kaikki ratahankeyhtiöt ovat syntyneet kuntien ja valtion yhteisrahoituksella kuntien osuuden ollessa 49 % ja valtion osuuden 51 %.

Valtuuston puheenvuoroissa pidettiin järkevämpänä kohdistaa rahat Savon radan peruskorjaukseen. Tärkeä huomio, mutta ilman Lentorata-Porvoo-Kouvola -rataosuutta, ei Pieksämäeltä tulevaisuudessa päästä kansainväliselle lentokentälle 2 tunnissa 28 minuutissa nykyisen 3 tunnin 19 minuutin sijaan. Itäratahankkeen tuoma logistinen sijaintietu olisi merkittävä. Parempi kuin monen kaupungin, joista pidetään yllä lentoyhteyksiä Helsinki-Vantaa lentoasemalle.

Itärata-hanke viivästyy tai voi jopa kaatua

Pieksämäen kaupunginvaltuuston päätös merkitsee sitä, että Itärata-hanke voi kaatua tai viivästyä. Kuntien osallistumispäätökset piti tehdä kesäkuun loppuun mennessä. Kun Pieksämäki jätti asian pöydälle, ei kuntien 49 prosentin maksuosuus kokonaiskustannuksista täyty. Sen vuoksi valtiokaan ei tee päätöstä omasta 51 prosentin maksuosuudesta. Jos muut kunnat ja kaupungit eivät paikkaa Pieksämäen jättämää rahoitusaukkoa, on hanke vaakalaudalla. Itä-Suomi, muut kaupungit ja elinkeinoelämä ”kiittänevät” Pieksämäen päätöstä.

Muidenkin kuin allekirjoittaneen tulisi olla huolestuneita valtuuston päätöksen negatiivisista, mahdollisesti kauaskantoisistakin vaikutuksista alueen ja kaupungin elinvoimaan sekä tulevaan kehitykseen. Mainehaittaa ei myöskään kannata vähätellä. Investointihankkeita tulee tarkastella kriittisesti, mutta tulevaisuuden elinvoima ja vetovoima eivät vahvistu, ellei edellytyksiin investoida. Itärata-hankkeessa on kiteytettynä kysymys siitä, kehitetäänkö Itäistä Suomea yhtäläisesti muun Suomen kanssa. Länsi- ja Keski-Suomea kehitetään vahvasti tulevaisuuden raideyhteyksillä, mutta nyt Itä-Suomi uhkaa jäädä auttamatta sivuun syrjäseutuna.

Luottamushenkilöiltä vaaditaan näkemyksellisyyttä, kun haastetta riittää talouden ja palvelujen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tästä huolimatta pitää myös nähdä metsä puilta. Itä-Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja ja yhteen hiileen puhaltamista, jos aluetta halutaan kehittää tasapuolisesti muun Suomen kanssa. Onko Pieksämäen yhteistyön linja se, että yhteisiin kehittämisponnistuksiin ei osallistuta?

Pieksämäki on elämäsi asemapaikka – vai onko?

Ulla Nykänen
kaupunginjohtaja