Onko lukeminen ongelmallista?

Joka vuosi yhä vähemmän nuoria lukee harrastuksenaan kirjoja tai muuta kirjallisuutta, joka on ymmärrettävää koska onhan meillä nuorilla muitakin harrastusmahdollisuuksia. Myös sosiaalisen median vaikutus nykypäiväämme on valtava – lähes kaikki ovat somessa. Kouluikäiset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset. Kaikki tarvittava tietomme löytyy netistä. Myös ystäviä on helppo saada, kun ei tarvitse välttämättä paljastaa omaa identiteettiään kokonaan tai lainkaan jos ei niin tahdo. Dopamiinin eli mielihyvähormonin saaminen on jopa helpompaa kuin koskaan ennen sosiaalisen median eli somen kautta. Monet lapset kuitenkin jäävät koukkuun siihen ja se usein vaikuttaakin lapsen kehitykseen negatiivisesti, kuten niin, ettei kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn taidot eivät kehity oikean mallin mukaan. Muun muassa kielen kehitys vaikenee, muistintoimintahäiriöt kasvavat, tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky häiriintyvät.

Myös lukukeskuksen tutkimuksen mukaan noin 60 % suomalaisista aikuisista kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän ja nuorien aktiivilukioiden määrä on vähentynyt 15 vuodessa 22 %:sta kuuteen prosenttiin, joka on aivan huimasti. Myös yli 63 % pojista kertoo PISA-arvioinnissa, että he lukevat ainoastaan, jos on pakko. PISA-arvioinnissa Suomi oli kolmanneksi suurin maa, jossa lukeminen on vähentynyt.

Kuinka paljon kesäsomettaja sitten lukee?

En pitänyt kirjoista vuoteen 2021 saakka, jolloin ystäväni vinkkasi niistä vaikeina aikoinani. Mietin ensin, että ei ole minun juttuni. En koskaan ole pitänyt kirjojen lukemisesta, se on tylsää enkä jaksa keskittyä yhteen asiaan niin pitkään. Ala-asteella en lukenut kuin ehkä kaksi kirjaa yhteensä. Kuitenkin noin viikko ystäväni vinkistä kävelin ystäväni seuraksi käymään kirjastossa lainaamassa hänelle uusia kirjoja luettavaksi lomalle ja palauttamassa vanhat luetut kappaleet. Hänellä kesti niin kauan, että tylsyydestä aloin tutkimaan, että minkälaisia kirjoja kirjastosta löytyy sillä mentaliteetilla, jos nyt on vaan pakko. Löysinkin kuin löysin mielenkiinnon omaavan etukannen kaikkien niiden harmaiden ja tylsien kirjojen joukosta ja istahdin tutkimaan sitä. Aloin siis lukea ensimmäistä kertaa elämässäni kirjaa omasta tahdostani. Aika riensi lukiessa ja sitten ystäväni oli jo valmis. Lainasin kirjan ihan hämilläni ja luin sen kotona loppuun todella nopeasti… Siitä se sitten lähti.

Vuodesta 2021 asti olen lukenut kirjoja harrastuksena. Välillä enemmän ja välillä taas vähemmän. Silloin kun ei ole paljon opiskeltavaa niin käyn lainaamassa pari kirjaa ja luen niitä. Lomalla suurin osa ajasta menee urheillessa ja lukiessa kirjoja aamuisin, kun muut ystävät vielä nukkuvat. Yleensä myös koska matkustelen paljon, niin lainaan aina reissuille 1–4 kirjaa riippuen matkan pituudesta, jolloin puhelimen käytöstä on taukoa ja matkoilla on kivaa tekemistä ilman sitä.

Mistä hankkia kirjoja Pieksämäeltä?

Useimmat nuoret eivät enää omista kotonaan kirjahyllyjä, joten mistä sitten niitä kirjoja löytää? Ja vielä sellaisia, mistä pitää? Pieksämäen kaupungin kirjastossa on todella laaja valikoima muun muassa kirjoja kuin myös äänikirjoja lainattavana ylä- ja alakerrasta, jos vain kirjastokortti löytyy taskusta. Useimmalla nuorella se saattaa olla jo kadonnut ala-asteen jälkeen, mutta onneksi sen saa sieltä helposti uudestaan! Pieksämäen kirjastossa on myös hiljainen lukutila yläkerroksessa, jossa yleensä vietän opiskeluaikaani itseopiskellessa, mutta myös yleiset tilat ovat hyvin lukemista tukevia.

Miten sitten tiedän mistä kirjalajeista eli genreistä tykkään?

Usein myös aloittava lukija on hukassa, että millaisesta kirjallisuudesta myös tykkää. Sanoisin, että kokeilemalla se selviää. Kannattaa vaan rohkeasti lainailla eli genrejä ja lukea, niin kyllä se oma mieleinen kirjallisuuslaji sieltä selviää!

Alla omia kirjasuosituksiani, joita kannattaa varsinkin nuorien ja aikuisten lainata:

• Pisamat kuin tähdet, Cecelia Ahern. Kirjassa unohtumaton tarina ulkopuolisuudesta ja yllättävistä ystävyyksistä. Mielestäni todella tunteikas ja nuorille sopiva rakkaus ja romantiikka -teemaan kuuluva teos.
• Kissani Jugoslavia, Pajtim Statovic. Romaani, joka käsittelee juuriltaan revitystä perheestä, mahdottomasta rakkaudesta ja kuolemanpelosta. Nuorille varsinkin lukioikäisille hyvä kirja analytiikan harjoittamiseen. Vanhan Jugoslavian juurien omistamana hyvin lähellä sydäntä oleva kirja ja samaistuttava.
• Tiedän missä olet, tiedän mitä teet, James Peter. Jännityskirja/dekkari/kaunokirjallisuus. Mielestäni todella hyvä kirja niille, jotka pitävät kauhuelokuvista tai rikollisuuselokuvista. Käsittelee sairaalloisen stalkkerin näkymää mielenliikkeisiin.
• Jäniskerroin, Antti Tuomainen. Olen lukenut myös englanniksi ja löytyy siis englanninkielellä. Jäniskerroin on humoristinen romaani rakkaudesta, kuolemasta ja vakuutusmatematiikasta. Hyvin paljon päätelmäisyyttä tarvitseva teos ja näkökulmia kehittävä!
• Loppu, Stranberg Mats. Suloisen katkera maailmanlopun saaga teinisarja Skamin hengessä. Yksi lempikirjoistani, todella tunnelmallinen ja koukuttava. Loppu myös on todella jännittävä!

Rohkeasti vaan lainailemaan itselleen uusia kokemuksia ja ulottuvuuksia. Kirjoja luettaessa tulee aina jokin erityinen olo. Tuntuu siltä, että siirtyy jonkin toisen elämään hetkeksi!

Onko sinulla mitään lempikirjaa, jota haluaisit ehdottaa lukijoille? Laita Pieksämäen Instagramin directissä tai Facebookin Messengerissä oma lempikirjasi!

Nyt on kuitenkin tullut aika laittaa pillit pussiin ennekuin pillit leviävät liian kauas tästä aiheesta! Muistakaa nuoriso, että kirjojen lukeminen on harrastus muiden joukossa myös! Se myös tukee oppimisessa ja laajentaa sanavarastoa ja ehkäpä jopa empatiakykyä.

Iloisia lukuhetkiä ja mäellä nähdään!

---

Lähteitä

https://like.fi/kirjat/loppu/
https://otava.fi/kirjat/kissani-jugoslavia/
https://www.suomalainen.com/products/pisamat-kuin-tahdet-1
https://lukuliike.fi/nuorten-suusta-miten-nuoret-saadaan-lukemaan/
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
https://lumme.finna.fi/