Pieksämäki on rautatiekaupunki. Junia kulkee aseman kautta neljään ilmansuuntaan. Rautatie- ja maantieliikenne muodostavat yhdessä myös kompaktin matkakeskuksen aivan kaupungin ytimessä. Lisäksi rautatieaseman alikulku yhdistää Kontiopuiston kaupunginosan ydinkeskustaan. Matkakeskuksemme ei kuitenkaan ole esteetön, eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia. Laitureita pitäisi korottaa, katoksia kunnostaa ja alikulku peruskorjata. Myös liityntäpysäköintiä sekä liikenne- ja puistoalueita pitäisi kehittää. Pieksämäen matkakeskuksen kehittämishanke onkin mittava projekti ja siinä on monta osallista; Väylävirasto, VR ja kaupunki.

Rautatieaseman ja laajemmin koko matkakeskuksen peruskorjaus- ja kehittämistarve on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Useista selvityksistä huolimatta hanke on jäänyt toteuttamatta. Selitys on yksinkertainen. Rahaa ei ole löytynyt, osallisten tahtotila on vaihdellut ja muut isommat paikkakunnat ovat korjanneet valtion rahoituspotin. Matkakeskusten rakentumista muualla ovat edesauttaneet paikkakunnan koko, Pieksämäkeä suuremmat liikennemäärät ja yksityisen rahoituksen löytyminen kokonaishankkeeseen. Varmasti myös alueen kansanedustajilla ja muilla hyvillä verkostoilla on ollut osansa asiassa.

Tammikuun 12. päivä Pieksämäelle saatiin Väylävirastolta kuitenkin iloinen uutinen. Pieksämäen ratapihan kunnostukseen on varattu 5 miljoonan euron rahoitus, jolla matkustajalaiturit korotetaan, katokset ja portaikot korjataan ja hissit uusitaan. Kaupungin vastuulle yhteishankkeesta kuuluu asematunnelin peruskorjaus, rakenteiden uusiminen esteettömiksi sekä uusien digitaalisten ratkaisujen tuominen matkustajien käyttöön.

Pieksämäen kaupunki on varannut hankkeeseen yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Tästä 2,1 miljoonalle eurolle on saatu avustuspäätös ELY-keskukselta. Tämän ja ensi vuoden aikana  kaupunkiin on siis tulossa noin 10 miljoonan euron infrahanke, jossa kaupungin osuus jää noin viidennekseen. Pieksämäelle tärkeä käyntikortti ja sisääntuloväylä muuttuu ja kohenee. Kontiopuiston ja kantakaupungin välinen kevyen liikenteen yhdyskäytävä saatetaan myös nykypäivää vastaavaan kuntoon.

Rahoitus ei kuitenkaan ole tullut kuin manulle illallinen. Vaadittiin pitkäjänteistä työtä ja muutaman pieksämäkeläisen poliitikon sinnikästä vaikuttamista. Yhtenä työni tavoitteena kaupunginjohtajana on ollut matkakeskuksen peruskorjauksen edistäminen. Yksin se ei olisi onnistunut, mutta hyvällä verkostoyhteistyöllä päästiin rahoituksen syrjään kiinni. Yleissuunnitelman laadintaprosessissa saatiin eri toimijat sitoutettua hankkeeseen, samoin tuli huomioiduksi kunkin toimijan tarpeet ja mahdollisuudet. Samalla annettiin valtion suuntaan viesti siitä, että hankkeen toteutuksessa ollaan tosissaan.

Jo ennen kehittämissuunnitelman laatimista kävimme useita kertoja Väylävirastossa puhumassa hankkeen puolesta. Viesti oli tyly. Väyläviraston perusrahoitus ei antanut mahdollisuuksia minkäänlaisiin toimenpiteisiin Pieksämäen aseman kehittämiseksi. Siitä huolimatta vaikuttamista jatkettiin. Aktiiviset luottamushenkilöt ovat käyttäneet kaikki verkostonsa ja vaikuttamiskanavansa hankkeen edistämiseksi. Poliittinen vaikuttamistyö on tukenut viranhaltijoiden ponnisteluja. Vaikka Pieksämäellä ei ole omaa kansanedustajaa, tulosta syntyy meilläkin, kun puhalletaan yhteen hiileen ja työskennellään yhteisten tavoitteiden puolesta.

Ulla Nykänen
kaupunginjohtaja