Suomessa on eletty uutta korona-arkea jo kohta kaksi kuukautta. Maailma on muuttunut tänä aikana täysin toiseksi kuin ennen. Paluuta entiseen ei ehkä ole, vaan moni asia on pysyvästi muuttunut.

Koronaepidemian vaikutukset ovat olleet mullistavia jokaisen elämässä. Yli 70-vuotiaat ovat olleet ja tulevat olemaan vielä pitkään vapaaehtoisessa karanteenissa. Kahvilat ja ravintolat avaavat ovensa vasta kesäkuun alussa ja silloinkin rajoitetusti. Pienet ja isot yritykset tarvitsevat tukea, kun koko liiketoiminnalta on saattanut pudota pohja. Lomautettujen ja lomautusta odottavien määrä on ennätyssuuri. Puhumattakaan tautiin sairastuneista ja menehtyneistä. Hinta koronasta on ollut ja tulee olemaan kohtuuttoman suuri.

Mutta, voisiko koronasta seurata jotain hyvääkin? Ainakin korona-arjen keskellä lähimmäisten arvostaminen on noussut monien mieleen. Lähiomaiset, naapurit ja ystävät ovat ottaneet vastuuta ikäihmisistä sekä riskiryhmiin kuuluvista, jotka nyt joutuvat olemaan vapaaehtoisessa karanteenissa. Pieksämäen kaupungin organisoimat tarkistussoitot aluksi yli 80-vuotiaille ja nyt myös yli 70-vuotiaille ovat osoittaneet, että lähimmäisapu toimii Pieksämäellä hyvin.

Digikolmiloikan vaikutuksista pysyviä

Poikkeustilanne pakottaa pitämään sosiaalista etäisyyttä, jonka ansiosta digitaalisissa palveluissa on otettu digikolmiloikka tai digiseiväshyppy. Julkiset ja yksityiset toimijat, seurat ja järjestöt ovat siirtyneet verkkoon. Siellä ovat nyt palvelut, työt, koulutukset ja harrastukset. Ruokaa tilataan, palavereja pidetään, otetaan haltuun uusia tietoja ja taitoja, jumpataan, musisoidaan ja lauletaan yhdessä verkossa. Siellä tapahtuu nyt paljolti myös sosiaalinen kanssakäyminen lastenlasten ja isovanhempien välillä, mutta paljolti myös naapurien, ystävien ja tuttavien kesken.

Verkkoyhteydet ovat kovilla, mutta toivottavasti myös paranevat ja vahvistuvat vastaamaan lisääntyvää käyttöä. Olen varmaa, että osa käyttöön otetuista sekä nyt poikkeusaikaan keksityistä toimintatavoista tulee jäämään pysyvästi digitaalisiksi uuden normaalin aikanakin.

Poikkeusaikana monet palvelut on korvattu digitaalisina verkkopalveluina tai ne on jouduttu lopettamaan kokonaan. Koulut ovat suljettuina 13.5. saakka. Myös päivähoitoikäisiä on suositeltu hoidettavan kotona. Palvelujen todellinen arvo ja arvostus huomataan, kun niitä ei ole saatavilla. Varsinkin opettajat ovat onnistuneet etäopetuksen järjestämisessä hienosti. Silti on huomattu, että kouluilla ja varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa.

Etätyö antaa toivoa pienille paikkakunnille

Viimeistään korona on opettanut suomalaisille etätyön monet mahdollisuudet. Positiivista on se, että etätyö on antanut toivoa myös maaseudulle ja pienille paikkakunnille. Työ voi olla jatkossa yhä useammin isossa kasvukeskuksessa, työntekijän asuessa edullisesti muualla etätyön ansiosta.

Etätyön mahdollisuuksista on puhuttu pitkään, mutta laajassa mittakaavassa se ei ole toteutunut. Etätyö ei onnistu läheskään kaikissa ammateissa, mutta potentiaalisista etätyöntekijöistä on Pieksämäenkin kilvoiteltava.

Poikkeustilanne lopetti suomalaisten matkustamisen kertaheitolla ulkomaille ja suurelta osin myös kotimaassa. Kun matkustamista, isoja tapahtumia sekä lähikontakteja on rajoitettu, on lähiseudun luonnossa liikkumisen suosio kasvanut entisestään.

Luontoreittien käyttö on selvästi lisääntynyt ja lähiympäristöön on alettu tutustua entistä paremmin. Pieksämäen vetovoimatekijöihin lukeutuva VedenjakajaReitistö oli suosittu jo ennen epidemiaa, mutta nyt sen käyttö on entisestään kasvanut. Koronan johdosta reitistön huoltoa on tehostettu, jotta se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Uusiakin liikuntamahdollisuuksia on korona-aikana Pieksämäellä kehitetty. Yhtenä esimerkkinä omatoimiset matalan kynnyksen suunnistusradat Kontiopuistossa.

Luonto kiittää varmasti myös liikkumisen rajoitusten ansiosta parantuneesta ilmanlaadusta. Kun matkustaminen kaikissa liikennemuodoissa on vähentynyt, on satelliittikuvista nähtävissä ilmanlaadun parantuneen erityisesti maanosissa, joihin epidemia on iskenyt.

Koronan seurauksena ilmaston lämpeneminen ei esty, mutta se on osoitus siitä, miten suuri vaikutus ihmisen toiminnalla on ilmaston ja ympäristön laatuun. Uskon, että moni meistä varmasti miettii entistä enemmän omia valintojaan sekä niiden vaikutuksia ympäristöön vielä epidemian päätyttyäkin.

Ulla Nykänen
kaupunginjohtaja

Vedenjakajareitistö kutsuu liikkumaan luontoon monin eri tavoin.