Kuntien elämässä syksyyn ajoittuu tulevien vuosien talousarvioiden ja taloussuunnitelmien valmistelu. Nyt monessa kunnassa suunnittelua tehdään tilanteessa, jossa taloustilanne on erityisen tukala. Valtionosuudet ovat pienentyneet, verotulotilitykset laahaavat jäljessä ja kustannukset kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä niiden kustannusvastuu jäivät kunnille sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua viime hallituksen loppumetreillä.

Kuntatalouden yhtälö on vaikeasti ratkaistavissa, eivätkä kunnat selviä ilman maan hallituksen toimenpiteitä. Muutamia harvoja kuntia lukuun ottamatta tilinpäätökset tulevat olemaan raskaasti alijäämäisiä. Pieksämäen kaupungin alijäämä on arviolta 5 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksista ja ensi vuoden verotuloista saatujen viimeisimpien tietojen pohjalta on talousarvion menokehystä jouduttu Pieksämäellä tiukentamaan. Menoraamissa pysyminen on edellyttänyt vastuualueilta säästöjä tulevassa toiminnassa. Tästä huolimatta ensi vuoden tuloja ja menoja ei ole saatu tasapainoon. Olemmekin joutuneet käynnistämään yhteistoimintamenettelyn henkilöstömenojen pienentämiseksi.

Työ on käynnistettävä nyt, sillä kuntalaki velvoittaa kuntia esittämään toimenpiteet taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluissa haemme säästöjä ensisijaisesti pehmeillä keinoilla, kuten tehtävien uudelleen järjestelyillä, vapaaehtoisilla työajan järjestelyillä, hyödyntämällä eläkepoistumaa sekä lyhytaikaisin lomautuksin. Missä se vain on toiminnan kannalta mahdollista toteuttaa. Toki on selvää, että järjestelyt näkyvät kaupungin toiminnassa, vaikka säästötoimien vaikutukset palveluihin pyritään minimoimaan.

Tasapainottaminen tarkoittaa menojen suhtauttamista käytettävissä oleviin tuloihin. Rukkaset eivät kuitenkaan saa pudota kädestä, eikä päätöksenteossa pidä painaa paniikkinappulaa. Kaupunkia ja sen toimintaa pitää myös kehittää. Kehittämiseen osoitettavien varojen määrä ja kohdentamista pitää vain tarkoin punnita. On harkittava kokonaisuutta, vaikutuksia tulevaisuuteen ja vaikkapa kaupungille tärkeiden sidosryhmien elinvoimaan ja pysymiseen paikkakunnalla.

 

Väestö vähenee Savossa

Lohdullista luettavaa eivät ole tuoreet väestöennusteetkaan Etelä-Savon ja koko itäisen Suomen kunnille. Kaupungistuminen ja väen pakkautuminen Etelä-Suomeen ja harvoihin kaupunkikeskuksiin on trendi. Vahvasta kehityssuunnasta huolimatta enemmistö suomalaisista kannattaa koko maan pitämistä asuttuna.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on etsinyt ratkaisuja, joilla väestökehitys olisi ennustettua tasapainoisempi. Keinovalikoimaan sisältyvät etätyö, alueelliset oppimiskeskukset, verohelpotukset ja harvaan asuttujen alueiden yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Monia näistä on esitetty ja osin käytetty jo aiemmin Suomessa tai muissa maissa. Vaikutuksista on siten olemassa tietoa.

Mikäli alueellista tasa-arvoa halutaan toteuttaa, on keinovalikoima saatava mahdollisimman laajasti käyttöön. Kansantaloudellisesti hintansa on silläkin, että kasvukeskuksiin joudutaan väestön keskittymisen vuoksi rakentamaan uutta infraa, kun toisaalla valmiiksi rakennettu jää vajaakäytölle tai tyystin tyhjilleen.

Haasteiden vastapainoksi Pieksämäellä on menossa monia positiivisia asioita. Kaupungin kouluhankkeet etenevät suunnitellusti. Hiekanpäähän nousee uusi yläkoulu ja Etelä-Savon ammattiopiston käyttöön tuleva tekniikkatalo. Maaselän yhdistetyn päiväkodin ja koulun sekä Virtasalmen koulun rakennustyöt ovat alkaneet.

Koulujen evakkotaipaleet päättyvät ensi vuonna. Kaupunki on samalla tehnyt suuren satsauksen koulutukseen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka koulutuksen järjestäjät pystyvät uudet tilat hyödyntämään ja hakemaan synergiaetuja sekä uutta kehityspotentiaalia. Uudenaikaisia ja terveellisiä koulu- ja päiväkotitiloja voidaan käyttää myös markkinointivaltteina uusien asukkaiden ja etenkin lapsiperheiden houkuttelemiseksi paikkakunnalle.

Syyskuun 19. päivä järjestettiin kaupunkiin muuttaneille tervetulotilaisuus Poleenissa. Vuoden aikana on Pieksämäelle muuttanut noin 300 uutta asukasta, joista 50 noudatti kutsua. Tilaisuus osoitti, että Pieksämäellä on vetovoimaa. Edulliset asunnot, hyvät palvelut, runsas kulttuuritarjonta, kaupungin viihtyisyys ja paluu juurilleen olivat tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet muuttopäätökseen.

Käytyjen keskustelujen perusteella valtaosalla muuttajista oli omistusasunto hankittuna Pieksämäeltä. Tietenkään 50 osallistujan otos ei edusta kaikkia Pieksämäelle muuttaneita, mutta vahvaa näyttöä tuli siitä, että muuttajat eivät ole pelkästään lyhytaikaisia käypäläisiä. Osa on tullut jäädäkseen.

Tulevilla kaavoitus- ja asuntohankkeilla on vahvistettava muuttovirtaa kaupunkiin. Ei pidä väheksyä myöskään mielikuvaa, joka muuttajalle tai kaupungissa vierailevalle Pieksämäestä muodostuu. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, minkälainen kuva kaupungista syntyy muuttoa harkitsevan mielessä.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnilla ei ole varoja, joita voitaisiin ohjata alueen elinvoiman vahvistamiseen. Tarvitaan valtion vahvoja toimenpiteitä eri alueiden kehityksen kääntämiseksi tasapainoisempaan suuntaan. Jää nähtäväksi, mitä parlamentaarisen työryhmän kehittämisehdotuksista muuttuu todeksi.

 

Ulla Nykänen
kaupunginjohtaja

 

Kuntaan muuttaneet saivat 19.9. järjestetyssä tervetulotilaisuudessa informaatiota kaupungin palveluista. Esillä olivat perusturvan, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen, nuorisotoimen, teknisen toimen ja elinkeinotoimen palvelutarjonta.