Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin strategiassa on tavoitteeksi asetettu alueen elinvoiman lisääminen. Siihen pyritään mm. kehittämällä toimintamahdollisuuksia yrityksille ja luomalla vetovoimaa työllistymisen ja asumisen mahdollisuuksien parantamiseksi.

Elinvoimaa olla pitää ja sitähän saadaan, kun työpaikkoja lisätään ja uusia asukkaita hankitaan. Yksinkertaista – eikö vain? Tavoitetasolla kaikki on kristallinkirkasta, mutta keinoista on välillä vaikea päästä yksimielisyyteen.

Ennen koronaepidemiaa useilla toimialoilla koettiin kaupungissa työvoimapulaa. Virusepidemia on mullistanut yritysten toimintaa ja työllistämismahdollisuuksia. Koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta TE-toimiston sivuilla on Pieksämäellä avoinna yli 80 työpaikkaa. Lähivuosina kaupungissa eläköityy satoja työntekijöitä ja yrittäjiä. Avoimia työpaikkoja tulee lisää.

Elinvoiman kannalta on ratkaisevan tärkeää saada tekijät tällä hetkellä avoinna oleviin ja lähitulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin samalla, kun kilpaillaan uusista yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista. Ellei tekijöitä saada avoimiin tehtäviin, on vaarana tarkastuslautakunnankin peräänkuuluttaman pitovoiman heikkeneminen. Tärkeää on myös saada eläkkeelle siirtyvät pysymään kaupungin asukkaina. Kaikkien maksamia verotuloja tarvitaan.

Pieksämäellä asumista on edistetty investoimalla Vangasjärven rannalle uuden asuinalueen saamiseksi nykyisen jatkoksi. Hanke on malliesimerkki siitä, kuinka asioiden tulisi edetä, jos elinvoimaa halutaan edistää.

Pertinkujan alueen kaava sen sijaan on esimerkki toisesta äärilaidasta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kolme kertaa. Hyväksyntäprosessin kalkkiviivoilla haluttiin järjestää kuntalaiskysely. Sen tulokset on esitelty päättäjille ja kuntalaisille. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm piti puhelinhaastattelun tuloksia luotettavampana kuin nettikyselyn. Puhelinkyselyyn haastateltavat valikoituivat satunnaisotannan perusteella. Nettikysely vinouttaa vastaajia herkässä asiassa; ”maltillinen valtavirta jättää vastaamatta”. Puhelinhaastattelun tuloksena 53 % haastateltavista kannatti kaavahanketta ja nettikyselyyn vastanneista 75 % vastusti hanketta.

Vastustamisen pääargumentit ovat, että alue halutaan säilyttää puistona ja Pieksämäellä on jo tarpeeksi vapaita asuntoja. Kannattajat halusivat lisätä kaupungin elinvoimaan ja tuoda uusia, moderneja asumisratkaisuja kaupungin asuntotarjontaan.

Vireillä olevassa kaavaehdotuksessa puistoalue laajenee 7665 m2. Huolta puistoalueen häviämisestä ei pitäisi olla. Toikantien varteen kaavoitettava tontti sallii enintään kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen ja purettavan kaupungintalon kohdalle kaavoitettavat kolme tonttia sallivat enintään nelikerroksiset ratkaisut. Kysymyksessä ei ole tornitalot, jotka määritelmän mukaan ovat vähintään 12-kerroksisia. Rakennuspaikat eivät tule puistoalueelle. Kuopiossa ja monissa muissa kaupungeissa rannat on tehokkaasti käytetty kerrostalorakentamiseen. Sitä ei pidetä ympäristörikoksena. Vajaa 100 km Kuopiosta etelään päin katsottuna maltillinen kerrostalorakentaminen näyttäytyy ympäristörikoksena.

Pieksämäellä on myytäviä asuntoja etuovi-sivustolla noin 200. Asukaslukuun suhteutettuna määrä on 1,1 %. Vastaava suhdeluku on Iisalmessa saman suuruinen, Varkaudessa 1,5 %, Savonlinnassa 1,3 %, Jämsässä 1,4 % ja Heinolassa 1,3 %. Pieksämäellä ei ole sen enempää markkinoilla myytäviä asuntoja kuin muissakaan saman suuruisissa kaupungeissa. Toki maan asuntomarkkinat ovat siten jakautuneet, että kasvukeskuksissa asuntojen hintataso on huomattavasti korkeampi kuin väestöä menettävissä kunnissa ja myyntiajat ovat pidemmät. Tästä huolimatta myös väestöä menettävät kunnat panostavat uustuotantoon elinvoiman lisäämiskeksi ja pitovoiman säilyttämiseksi.

Vuokra-asumisen suosio on tilastojen valossa ollut kasvussa koko maassa. Vuokrakerrostalohanke on mainintana ollut esillä allekirjoittaneen työn tavoitteissa. Miksi? Koska kaupunkiin halutaan elinvoimaa, uusia asukkaita ja verotuloja, yrityksiin työntekijöitä ja kivijalkakauppoihin kävijöitä. Jos hankkeelle on kysyntää, voi se lisätä kiinnostusta myös vanhempiin asuntoihin. Muualta Pieksämäellä työssäkäyvät on helpompi kiinnittää paikkakunnalle ensin laadukkaaseen, mutta silti kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. Kun paikkakunta on tullut kaikkine positiivisine puolineen tutuksi, voi myös oman asunnon hankkiminen tulla ajankohtaiseksi.

Jos muualla rakennetaan ja Pieksämäellä ei, niin asuntojen ikähaitari ja tasoero vain kasvavat. Kumpaankohan kaupunkiin nuoret ja tulevat sukupolvet muuttavat? Sinne missä on uusia ja nykyaikaisia asuntoja vai sinne, jossa tarjonta muodostuu pääasiassa useita vuosikymmeniä vanhoista asunnoista, mahdollisesti alkuperäiskunnossa. Esim. Kuopioon valmistuu vuosittain noin 1000 asuntoa, Pieksämäelle korkeintaan yksittäisiä.

Kaavan hyväksyntä ei vielä ole tae rakentamisesta. Ensisijaisesti kaupunki hakee rakentamiselle ulkopuolista toteuttajaa. Mikään taho ei ryhdy hankkeeseen ilman perusteellisia kysyntä- ja kannattavuusselvityksiä.

Kaupungin talouden näkökulmasta puolen veroprosentin korotuksen tuoma tulonlisäys saadaan aikaan, jos kaupunkiin muuttaa noin 300 keskituloista palkan- tai eläkkeensaajaa. Ja päinvastoin 0,5 veroprosentin tuotto menetetään, jos kaupungin väkiluvusta poistuu 300 veronmaksajaa.

Uusia asukkaita tarvitaan – löytyykö yhteisymmärrys myös keinoista?

 

Ulla Nykänen
kaupunginjohtaja